keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Lepoa ja ylläreitä

Gaumeen tapahtumarikkaita viime päiviä tässä pidellyt. Perjantain iltalenkuralla erityisen humaltuneen naisihmisen koira kävi päälle, fleksin päässä pääsi hiippailemaan niin lähelle, ettei mamma, koiran yltiöhumaltunut omistaja enkä edes minä ehtinyt tajuta mitään. Lenkuran päätteeksi samainen pari kohdattiin uudestaan, koira istuskeli monen metrin päässä purilaista mutustavasta känniääliönaisesta, irrallaan, fleksi kökötti siinä vierellään. Voin kertoo, mamma oli tooodeeelllla kiukkunen. Mut ehkä sitäkin enemmän se tais säikähtää, ja mäkin vähän, vaikkei mitään suurempaa onneks käyny.

No sit viikonloppu vietettiin Tampereella, siellä oli kyllä kivaa kissakamujen kanssa ja vieraita lenkurointimaastoja vallojttaessa. Sunnuntaiaamuna kuitenkin aiheutin taas mammalle sydämentykytyksiä karkaamalla kyläpaikan takaovesta, suihkis vaan, ja kirmasin naapuripihalle hepuloimaaan. Ajankohdasta johtuen liikenne viereisellä tiellä oli onneks olematonta, ja Aikku-tädin, sipsikulhon ja mamman yhteistyöllä mut napattiin aika pian kii. (Siis se meni niin, että Aikku-täti kolisutti puolityhjää sipsikulhoa, mä lähin tuleen kohti mut harhautin juoksemalla ohi, mut sit mamma tarras mun selkäkarvoista kiinni ja siihen jäin. Harmillista.)

Sitten maanantaina käytiin mamman lapsuudenkodin nurkilla Hämeessä, kökötin ties kuinka monta tuntia autossa ja perillä suoritettu lenkurointiki jäi suunniteltua lyhkäsemmäksi, kun alko sataa ihan kaatamalla. Ja sitten liukastuin ja mulasin jokeen, sekin vielä... Mut oli kyl komiat maalaislenkurointimaisemat, kuulkaas vähän erilaiset kun täällä city-Turussa.

Täs mun mamma aina pienenä kuulemma ui.

Sääjärvellä oli vähän sumuinen sää...

Mutta tänään, tänään olen ottanut rennosti! 




Meen muuten aika pieneen tilaan, vai mitä?

Niin ja se ylläri... Viime torstaina mamma jätti töihin lähtiessään mulle Kongin täynnä jauhislihaa. Niinku aktiviteetiks. Mut mäpäs en syöny sitä, kun se oli jotain ällöä Euroshopper-lihaa. Ni jätin sen sit siihen. Mamma löysi sen vasta tänään... Siihen suuaukolle oli tullu kuivaneesta jauhiksesta sellanen tulppa, ni ei se haissu eikä mitään. Mutta ah, mitä sieltä sisältä sitten löytyi! Oksennus meinas kuulemma lentää kuusi päivää muhineen jauhislihamöykyn tuoksahduksesta ja vihreän koostumuksen herkullisesta ulkonäöstä... Keh keh, seuraavan kerran odotan Snellmanin lihaa, kiitos.

12 kommenttia:

  1. Linkkuveitsi merkkiä "Jalo". Ihan olet oikeestikin kokoontaitettava kuin linkkuveitsi, tilaihme, tavallaan. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilaihme todellakin, kääriytyy kyllä niin pienelle kerälle ettei uskoisi. Sitten taas tarpeen vaatiessa levittäytyy kyllä hyvinkin mahtipontiseen loikoiluasentoon :D

      Poista
  2. Oot kyllä aika kompakti pakkaus, meet yhtä pieneen lokoseen kuin mäkin!:)
    Ja huh, halpislihaa tuollaiselle Jalolle koiralle! EIEI! Nyt vaan kunnon gourmeet kehiin, niin kyllä maistuu! Mirkku vaatii Jalolle nimensämukaisia aterioita!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en kai sentään niin pieneen, Mirkkunenhan on ihan superpieni söpöläinen :)

      Joo, mä oon kyllä koittanu reklamoida tosta jauheliha-asiasta, mutta Euroshopperia syötetään edelleen, ja vielä nappuloihin sekoitettuna. Käsittämättömän epä-Jaloa toimintaa mielestäni!

      Poista
  3. Halpislihaa! Iiik! Onneks et syänny, keh heh.

    Aika piäni tosiaan oot, ku tommoseen koloseen oot taittunnu. Mut elos näyttää siinä rennolta. Pitäähän sitä akkuja ladata, varsinkin kun olit noin paljon ollu reissunpäällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turvallinen olo tulee, kun on tollanen reunustettu petipaikka. Ei pääse kukaan suorittaan mitään yllätyshyökkäystä, ties mitä hämähäkkiläisiä täällä kotona esimerkiks vaeltelee!

      Poista
  4. Muahhahhah, sallithan Jalo mun nauraa; halpisjauhista laatu-urokselle, juu nou vei! :-) Onpas teillä ollut tosiaan äksöniä viikonloppuna, huh! Matte sanoo et sitä melkein itketti kiukusta kerran kun näki Hesan keskustassa aamulla toikkaroimassa kännipariskunnan, joilla oli koira mukana joka yritti kovasti vaan heilutella häntää hämillään kun nää känni-ääliöt sähläs. Ilmasko Hesykin kuulema kertoo, että yhä enempi otetaan koiria huostaan ko ongelmien vuoksii. Onneks meillä pojilla on sentään asiat aika hyvin, eikö vaan. T. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Humalainen tai narkkari + koira on yhdistelmänä aina yhtä surullinen. Siitä oli Koiramme-lehdessäkin juttua, että tiettyyn pisteeseen asti koira saattaa pitää alkoholistin vielä jotenkin kiinni rutiineissa, mutta sitten kun koira unohdetaan, se unohdetaan pahasti... :(

      Mun mamma suuttu tolle eukkoselle niin pahasti, että pyysi lopulta poliisit tarkastamaan tilanteen...

      Poista
  5. Pisteet Jalon mammalle, kun sai kaivettua ne homeiset jauhelihat ulos! Täällä päässä olisin vakavasti harkinnut koko Kongin paiskaamista roskiin. :D Hehe. Se on kyllä ihan totta, että kun koira pääsee laatujauhiksen makuun niin halppisjauheliha saati KOIRANjauheliha ei enää todellakaan kelpaa. Luulisi että huonompikin menisi paremman puutteessa mutta ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee kertoa, että Kongi lensi roskiin seuraavana päivänä. Vuorokauden Fairy-liotuksen seurauksena ei ollut kuin mädältä jauhislihalta löyhkäävä kylpyhuone, joten mamma päätyi yleisen hyvinvoinnin kannalta poistamaan hajunaiheuttajan pysyvästi, se löyhkä kun oli juurtunut kumiin auttamattoman sitkeästi. Uutta Kongia odotellessa siis... :D

      Joo, koiran jauheliha ei TODELLAKAAN kelpaa, sitä koitin joskus toiveikkaana vähän edukkaamman kilohinnan ilostuttamana, mutta eeei... :D (Enkä kyllä ihmettele, hajukin kertoi, että siihen oli kyllä jauhettu ihan kaikki ruhon osat...)

      Poista
  6. Voi ei! :D Kyllä mamma on osoittanut poikkeuksellista kansalaisrohkeutta kaivaakseen jauhelihan pois Kongin sisältä! :D Ehkä mamma myös oppi tästä kokemuksesta, että ei kannata ostaa halpismerkkiä hienolle herralle, jonka makunystyrät selvästi vaativat korkeampilaatuista lihaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä toivon näin. Mutta Euroshopperia se syöttää edelleen. Pitänee keksiä siis joku uus jekku... Märäntynyt jauheliha -yllätys mamman tyynyn alle kenties...?

      Poista

Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!