tiistai 16. huhtikuuta 2013

Matomaanantaita

Mulla on tänään nimpparipäivä. Tiiätteks, ihan kalenterissa lukee, että Jalo (ja sit joku Patrik vissiin kans) juhlii nimppareita! Mut ei oo kuulkaa kuulunu lahjoja. Oottelin jotain jauhislihakakun tapaista, mut tiiättekö mitä sain aamupalaksi? No en saanu edes jauhislihaa, ku sain matolääkettä. Ja riisiä. Jossa oli vähän porkkanaa, ja kikkare keitettyä jauhislihaa. Mut siit ihan oikeesti: matolääkettä? Nimipäivänä? Jo on aikoihin eletty.

Kuvasta voitte muuten huomata, että oon oppinu kerjäämään ruakaa. En oo tehny sitä aikasemmin (siks mamma aatteliki syöttää sen matokuurin, ku ruokahaluni on kasvanut epäilyttävästi). Huomata voi myös sen, että ruokailuastiastoni on valittu sävy sävyyn turkkini värityksen huomioiden.

Mammaaa! Ruokaa, nyt heti!

Mun matokuuri (Axilur, annetaan 3 peräkkäisenä päivänä, toim. huom.) alotettiin jo toissa viikolla, mut mullepas tulikin ripulikakka. Ni sit mun ihmisväki ei uskaltanu jatkaa sitä kuuria. Sit siinä välissä tuli toinenki ripulikakka, siks mulla on nyt tota riisiä kipossa harva se päivä, kuulemma auttaa vatsavaivoihin. Mamma sanoo, että pitäis keksiä joku ratkasu tohon mun mahaongelmaan, ku kuulemma ei oo tavallista, että mun maha menee sekasin millon mistäkin. Mamma epäilee, että saan liian rasvasta ruokaa, ku syön noita nirsonappuloita, jotka on tosi rasvasii, ja sit jauhislihaa. Mun mielestä jauhisliha on paras vaihtoehto silti.

Tos tokas kuvassa mä koisin aika rentona edellisen kakkayllärin jälkeen. Mamma heräs aamulla aikasin, ja olin just vääntäny läjän tohon matolle. Ja pisut kans, ku oli ihan gaumee hätä enkä saanu mun ihmisväkeä hereille. Maton putsaamisessa meni tovi, sanoo mamma...


Maanantain kunniaks kysytäänki, että onk teissä plokikameleissa muita herkkävatsaisia? Mitä te syötte, että mitä mun mamman kandeis koittaa? Huomioon tulee ottaa myös se, että olen aika nirso. Raakaruoka ei myöskään sovi, koska en osaa syödä luita, en edes broilerinsiipiä tai vastaavia. Pakasteena saatavia broilerijauhista yms. on kokeiltu, ei maistu ainakaan sellaisenaan. Jauhislihaa syön, ja kanafilesuikaleita. Toi riisisörsseli on kans ihan ok, muttei kauhean ravinteikasta.

Mut pistäkääs hyvät ystävät vinkkejä jakoon!:)

26 kommenttia:

  1. Ensinnäkin, sulla on tosi tyylikäs kattaus :) Ihan on sävy sävyyn sun kanssa, ja muutenkin hieno.
    Kokeile syödä poron jauhislihaa ja parsakaalia keitettynä. Musti&Mirri myy nykyään myös paljon erilaisia raakaruokia, joissa on luuainestakin murskattuna, sulavammassa muodossa. Niiden kanssa AB popsii kasvismössöjä. Maukasta viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kaunis kattaus on puoli ruokaa.. vai miten se meni?:D Noita raakaruokapötköjä ollaan kokeiltu, huonolla menestyksellä. Pitänee koittaa sörssätä niitä esim. riisiin tai just kasvissoseisiin, jospa sit toimis paremmin!:)

      Poista
  2. Mulla ei oo mahavaivoja, oon kaikkiruokanen. Mut joillakin kavereilla on masuongelmia ja niille on käyny ainakin hirvenjauhisliha. Ja sit lisäks jotain hyvää kasvissosetta, just niin kuin Mai tuossa kirjoitteli.

    P.S. Huomasitteko muuten, että meidän blogissa on teille pieni ylläri...?<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvenjauhista meillä on pakastin täynnä, mut se on kuulemma ihmisväelle :P (Paistia löytyis kans, mut se kuulemma varsinkin on ihmisväelle.) Kasvissoseita pitänee koittaa. Onnellinen oot kaikkiruokaisena! Tai kyl mäki syön kaikkee (niinku kalkkunaleikkelettä ja nakkeja), mut lopputulos (=ulostulo) ei välttis oo kauheen onnistunut :P

      Huomattiin, kiitos!:) Ollaan vähäsen hitaalla vaan, taas kerran ;)

      Poista
  3. Ai niin, tärkein unohtui: NIMPPARIMUISKUT!<3

    VastaaPoista
  4. Nimmarionnittelut toivottaa herkkävatsainen. Oon lisäksi allerginen, joten vähän on äipällä mietittävää tuon ruokavalion kans. Syön vaan sitä peura-perunanappulaa (Trovet) ja riisiä, jos menee maha sekaisin. Tykkään kyllä riisistä kuin hullu puurosta, heh heh. Raejuusto on kans herkkua ja sekin passaa herkälle mahalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peura-perunanappuloista ollaan kuultu, ne on vissiin ihan hyviksiä! Sit meiän allergikkokamu söi perunaa jossain vaiheessa kans. Riisi on kyl hyvää, varsinki, jos siinä keittää kanaa seassa ni se maustuu hyvin. Pitänee muodostaa noista joku kokeilukokonaisuus!:)

      Poista
  5. Hurjasti onnea nimipäivänä!

    Sulla on kyllä tyylikäs ruokailunurkkaus, kupin alunenkin vielä ehjänä, toisin kuin mulla... Juotko sä noin paljon vettä päivässä? Mulle riittää varmaan yksi desi. Eipä sitten ihme, jos ei aina kerkeä ulos. Tai isäntäväki ei kerkeä viemään sua ulos. Mutta sitä mattoahan voi käännellä silleen, että se pisukohta ei näy, jos mahdollista. Koiran pisuhan ei haise. Eikä sitä oo pakko vieraille mainostaa, että siihen on lirahtanut... hih hih.

    Mulla ei oo ruokailuongelmia, mutta mä tykkään pastasta. Mutta jos keliakia, niin se ei vissiin sovi. Ja sitte mulla on uusi herkku, HK:n mummon pekonilihapullat. Mutta neki on varmaan vähän rasvasia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää oon iso koira, mää tartten paljon vettä! Ei ainaskaa lopu kesken, ja meillä täällä kotona on aika lämmin, joten juotavaa pitää olla paljon tarjolla.

      Eteisen matto käytettiin lopulta pesulassa, ku ei enää noi vaahtopuhdistusaineet tehonneet, siinä oli kaikki pentupisut ja parit hätäkakat :P Emmä kyllä tavallisesti ikinä pissi sisälle, kakatki väännän ainoastaan pakon edessä... karvalankamatto on kyl siitä kätevä, että se imee hyvin eikä varsinkaan pissit näy siinä yhtään (tän viimesimmän mun mamma havaitsi kontatessaan suoraan siihen ku siivoili kakkasotkua :P )

      Ooh, pastaa! Mun mamma vois elää sillä, mut eiks ne hiilihydraatit oo pahiksia? Pitäis vaan karpata, sen takia mäki söisin vaan jauhislihaa, ja noi pekonipullat kuulostaa hyviltä kans :P

      Poista
  6. Laitas mammas keittämään perunoita. Sit muussaamaa ja jos sul ei heti kelppa, nii käskes mammas antaa väkisin. Älä ny kameli peljästy, mullekki annetaa joskus pakkoruokaa, mun mammani tekee siit survotust potust semmosii pikkupalleroi ja lykkä sit mun kurkku. Silloi mä kyl yleensä ymmärrän, et pare syörä iha ite vaa. Mä tykkään potuist, mut joskus o nii huanosti assiat, et ei maistu.
    Jos mä oikke muistan, ni tolt mun miälitietylt, Messise Essilt Liftarin blogist, hävis kaikk ripulat ja rapulat ku alotti syämä potui. Ja ku me sun kans olla vähä samalt suunnalt kotoisi ja melkke sukulaissi, ni voi olla et sulleki maistuu se pottu.
    Terkui kamelil T. Vili

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pottui mä oon kyl maistanukin, mutta yleensä syljeskelen lattialle. Muussattuna vois maistuakin! Pakolla mulle ei kyllä syötetä mitään (paitsi matolääke), sen jälkeen sen suostuis syömään enää yhtikäs mitään ikinä :P

      Mutta ehdottanen siis mammalle pottumuusia jauhislihakastikkeella, se saattas olla aikas herkullista!:D

      Poista
    2. Höh, Jalonen, olet sä aika kranttu. Mul lykätää lusikal kans joskus ruokaa suuhu. Ainaki rahkaa, jos mun masu reistaa, nii ei ol ollenkka hassumpaa se lusikal syöminenkään. Enkä mää laita ollenkaa hanttii, vaik ei se väkisen syöminen mittä hauskaaka ol..
      Toi muussattu pottu jauhiskastikkeel kyl kelpais mullekin. Njam.

      Poista
  7. Mulla oli taannoin tipsu, jonka massu ei ole kans aika herkkis. Tilanteet, joista hankaluuksia tuli, olivat ruokavaliomuutokset - jos oli muutama päivä ollut nappulaa tai muuta ei-vahvaa ruokaa ja koitti herkuttelupäivä (keitettyä maksaa, sydäntä, paistia, jauheliha jne.) meni vatsa heti seuraavaksi yöksi ja päiväksi sekaisin. Me selvisimme asiasta ennakoimalla maitohappobakteereilla; ennen jytäkämmän ruoan syöntiä satsi tai pari maitohappobakteereita (ohjeen mukaan), eikä herkuttelulla ollut enää ripuliseurauksia. Sama pätee lääkitysasioihin, antibioottikuuri aiheutti saman reaktion, mutta sekin saatiin hetkessä talttumaan. Ei kun siis kipin kapin apteekin tätiä konsultoimaan, eläimille on omat maitohappikset ja kokeilemaan auttaako sinua! Me käytimme TehoBaktia.
    t. fanisi Joensuusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stressiä täälläkin epäillään syyksi: Jalo reagoi vatsallaan tosi herkästi pieniinkin muutoksiin, isommista puhumattakaan. Ripuli on odotettavissa vähänkin jännittävien tilanteiden seurauksena jne. Noita maitohappobakteereja vois kyllä koittaa ennakointiin, TehoBaktia saattaa jopa löytyä kaapin perukoilta ellen ihan väärin muista!:)

      Poista
  8. Meil ei ny syädä kanaa, ku epäiltiin, että jos oltas sille allergisia. Ny meil on semmosia nappuloita, jois on lammasta ja riisiä. Hervottoman pahaa, mut pakko on syädä. Seuraavaks kuulema saahaan ankkaa ja riisiä.

    Toivottavasti mahas rauhaantuu. Ei meinaan oo ripaskat miälyttäviä, kelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhee, joudutte syämään pahoi nappuloi! Ankka ja riisi kuulostaa kyl hyvältä, oiskohan se sit parempaa! Mää tykkään kanast, mut kuulemma mamma menee vararikkoon, jos mua ruokitaan maustamattomilla kananrintafileillä. Ni sit oon saanu vaan jotain broilerijauhislihaa. Kovaa on elämämme, ku ei saada syädä mitä halutaan!

      Poista
  9. Nimpparionnea Jalolle toiselta Jalolta! :)
    Olipas hauskaa törmätä teidän blokiinne täältä internetin syövereistä. :D

    Mitä jauhislihaa Jalo saa?
    Ennen syötin Jekulle vaan nappuloita, mut nyt Jalon myötä on lisätty myös lihaa. Oon ostanut lähieläinkaupasta pakastettua hevosenlihaa. Se on vähän tyyristä, mutta hyvin siedettyä. Eli sitäkin voisi ehkä kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalo kiittää Jalon onnitteluista!:D Tervetuloa meiän plokiin!

      Jalo saa sika-nautaa, ihan sitä "ihmisten" jauhislihaa. Eläinhyllyn pakastejauhiksia oon kans kokeillu, mutta ne on aika ällöttäviä, kun niihin jauhetaan sitten ihan kaikki. Ja tosiaan, tämä koirayksilö on melko nirso, joten maistuvan JA mahalle sopivan ruuan löytäminen on vähän ongelmallista toisinaan. Hevosenliha vois olla kans soveltuva, hintakaan ei välttis oo isoin este, kun tän kokoinen pörriäinen syö aika vähän, ja pääsääntöisesti liha sekoitetaan esim. nappuloihin, riisiin tms.

      Poista
    2. Tervetuloa muuten vastavuoroisesti meidän plokiin:
      http://jekkuilua.blogspot.fi :)

      Me ostettiin kans kerran kaupan eläinhyllyn pakestejauhelihaa, ekan ja viimeisen kerran. Se oli tosiaan niin ällöttävän näköistä, että ihan puistatti antaa sitä. Yöks.

      Toivottavasti löytyy jotain sopivaa teille!

      Poista
  10. Myöhästyneet nimpparionnittelut! Meidän kamukoira Eddien kanssa kävi niin, että kun se oli aina saanut herkkuna ihmisille myytävää jauhislihaa niin se ei koskenut pitkällä tikullakaan koirille tarkoitettuun jauhelihaan. :) Täällä koirien herkku on broilermurska, jota annetaan nappuloiden ohella. Murska sisältää jauhettua broileria, luita ja rustoa. Sitä ne söisivät niin paljon kuin tarjottaisiin.

    Tuosta matokuurista vielä tuli mieleen, että eikö myös yksi oire ole jos on matoja että koira menee ripulille? Mutta herkkä mahainen koira voi tietysti mennä ihan sen lääkkeenkin takia löysälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!:) No näin tässä on kyllä meilläkin tainnut käydä, että koirasta on tullut nirso ihan omistajansa vuoksi :D "Kun pakkohan sen on jotain syödä", niin laitetaan sitten kippoon jotain vähän parempaa ;) Ollaan kyllä monesti koitettu tiukkaa linjaa, ja Jalo saattaa hyvin paastota useammankin päivän nirsoillessaan. Mutta se on toistuessaan ongelmallista, koska poju on muutenkin aika hoikka, enkä haluais painon putoavan yhtään lisää... Siks koitetaan ennemmin "lahjontaa", eli maustetaan nappuloita jauhislihalla jne, jollon Jalon mielestä huonompikin ruoka saattaa höysteidensä vuoksi maistua paremmalta ja siis kelpaa syötäväksi :)

      Poista
  11. Myöhästyneet nimpparionnittelut sulle komistus! Toivottavasti masu on jo kunnossa. Mauri on myös aina ollut tosi herkkävatsainen, ja nyt tuon haimatulehdusepisodin jälkeen sen ruoan kanssa ollaan entistä tarkempia. Keitettyä perunaa, riisiä, rasvatonta raejuustoa/piimää, kanaa ja seitiä. Niitä Maurin masu kestää ja niistä sen ruokavalio jatkossa koostuu, koska noiden ruoka-aineiden ei pitäisi myöskään rasittaa haimaa. Joskus nuorempana, kun mahatulehdus jylläsi, niin Mauri söi yhden kesän Hill'sin I/D-nappulaa, sitä saa ell-asemalta. Eläinkaupan nappuloista kumpikin koira söi kauan luomunappulaa Defua, se sopi myös tolle herkkikselle hyvin.

    Matokuureista, Canex on kuulema hellin masulle, ja tarpeeksi normikotikoiralle loisten häätöön - meilläkin kerran noutaja sai kamalan oksennustaudin, kun syötin noille vahvaa lääkettä sillä mielellä, että se "tappaa kaiken talossa ja puutarhassa."

    Paljon rapsuja Jalolle, ja mukavaa viikonloppua!
    t. Laura ja Mauri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, toinen komistus!:D

      Pitänee kokeilla noista nappuloistakin muita vaihtoehtoja, ollaan nyt jumiuduttu tähän nirsonappulaan (Royal Caninin Mini Exigent) parhaimman maistuvuutensa ja lihapitoisuutensa vuoksi, mutta ehkäpä joku tollanen herkkisnappula vois sopia sittenkin paremmin. Ja maistuakin, jos sitä höystää jauhislihalla ;)

      Canix vois olla sitten seuraava kokeiltava matolääke, Axilurilla ollaan menty pentuaikojen jälkeen tähän asti puhtaasti siitä syystä, että lapsuudenkodissa kissat madotettiin aina sillä. Mutta onhan noita vaihtoehtoja, jos olis rohkea ja vanhaan jumiutumisen sijasta kokeilis jotain uutta!:)

      Poista

Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!