maanantai 27. huhtikuuta 2015

Kaniinin karvanlähtöaika

Plokin ääressä jälleen, pitkästä aikaa! On kuulkaas ollut taas hulinaa ja huisketta, viisvuotissynttärit lähestyy kovaa vauhtia ja mammakin täytti pyöreitä. Tässä on mun plokkauspiste, jossa mä aina kerron mammalle, mitä sen pitää naputella tohon koneelle:


No sitten asiaan! Multa on tässä viime viikkoina lähtenyt karvaa. Mamma väittää, että tavanomaista enemmän, suorastaan järjettömästi. Meillä imuroidaan useita kertoja viikossa. Voitteko kuvitella: mun koko pohjavilla on pudonnut pois! Häntäkin on ihan ruipelo. Onneks on ollut turkkia, josta karvoja pudottaa, muutenhan mä olisin ihan kalju jo. No sitten mamma huolestui. (Sehän huolestuu usein ja monista asioista.) Viime viikolla jo soiteltiin ellille, että pitääkö tulla näytille. Ellistä neuvottiin kokeilemaan ensin kosteuttavaa shampoota, kun mamma kertoi, ettei mitään ökkiäisiäkään ollut näkynyt. Kävin sitten pari kertaa perusteellisessa kylvyssä, ja kutina kyllä vähän hellitti.

Mutta voi kuulkaa, kun menin lirauttamaan perjantaina vaatehuoneen lattialle kirkkaan pisulammikon. Siitähän sitten alkoi guuugggle laulaa, ja tovin päästä mamma oli varma, että on vähintäänkin Cushingin tauti, munuaisten vajaatoiminta ja mitä kaikkea. Kiireen vilkkaa varaamaan elli-aikaa.

Tänään sitten heti aamulla ensimmäisenä mentiin PetVettiin kököttämään. Elli otti musta pari purtiloa verta. No eihän niissä mitään poikkeavaa ollu, kaikki oli kunnossa ja silleen. Mutta sitten siinä kun elli niitä tuloksia esitteli, niin mamma huolestui. Että mites tässä nyt noi viitearvot, onko ne oikein, kun tässä lapussahan lukee lajina kaniini. Tiiättekö, mua vähän siinä vaiheessa kyllä hävetti.


Elli sitten vilkas mammaa ja selitti, että tosiaan toi canine tarkoittaa koiraa, että se on niinku latinaa.

Puuh. Ei tolla ihmisväellä kyllä aina leikkaa. Mun mammalla vielä harvemmin, se ei taida ihan aina olla välkyimmästä päästä. Ei oo penaalin terävin kynä, ja silleen.

Mutta mä olen terve! Pisulammikko oli todennäköisesti joku mystinen unipissa (tai poikkeuksellisesti nti Kattisen poikkeuksellisesti hajuton tuotos), ja karvanlähtö liittynee muuttoon: kylmälattiaisesta rintamamiestalosta lattialämmitykselliseen rivitaloon (jossa lämmöt on paukkuneet viime aikoina lähemänä 24 astetta...). Hyvähän se on välillä noi veriarvot tsekata, multa kun ei oo koskaan otettu. Mammakin kävi kolmekymppisten kunniaks mittuuttamassa kolesterolit ja sen sellaista. Ni on nyt sitten multakin tsekattu kaikki tärkeet lukemat. Ja painoakin on komeat 8,8 kiloa! Se on aika miehekäs paino tipsulle!

No, kevyemmällä turkilla ja taas kerran huojentunein mielin kohti kesää! Ja löytyyhän punkitkin harvasta karvasta paremmin; kolme kiinnittynyttä on jo ehditty nyppiä pois, luvassa lienee siis melkoinen punkkikesä... Elliltä lähti mukaan Bravecto-tabletti punkkikarkote, mutta siinä luki, että vaatii toimiakseen sen, että punkki on kiinnittynyt ihoon ja alkaa imeä verta. Siinä vaiheessa meillä punkit yleensä nypitään irti ihan manuaalisesti, joten lienee turhaa tavaraa moinen myrkky...

13 kommenttia:

  1. Hyvä että kävitte lekurilla niin ei tarvii miettiä turhaan kaikenmaailman tauteja. Hehe minäkin olisin varmaan luullut että nyt on mennyt puput ja koirat sekaisin kun olisin tuota lappua lukenut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Ja johan sitä nyt viiden vuoden iässä on syytä perusteelliset verikokeet ottaa, eiks vaan?

      Poista
  2. Hyvä seon tarkistuttoo tilasa välillä. Mukava sittä ku tietää etton kunnossa.
    Mammat kyllä ylleesähhii hättäelöö liikoo. Vuan huoltahan ne koettaa pittee :)
    Sullako on jo punkkija ollunna? Kohta kaet sitä pittää ruveta jottae miettimmään niihen estoon.
    Männäkesänä mulla olj se makneetti. Eekä yhtää punkkija näkynnä. Ilikeetä otuksija on ne.
    Kyllä kuule oes meejjännii äet erehtynnä tuossa kaniasijassa. Että sempuolee... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, punkkeja on ollu riittämiin, ellin pöydällekin tupsahti mun päästä yksi vaeltaja! Kummallista, kerrassaan, mistä niitä riittää!

      Poista
  3. Siis meilläkin löytyi Hugolta punkki, sen ja emännän ensimmäinen... Käsin vain vedettiin pois.

    Meitä kyllä vähän nauratti tuo kani-juttu... Mutta niinhän se on, ettei Kanarian saaretkaan oo mitään kanarianlintujen saaria vaan koirien saaria. Canis familiaris...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiltä löytyy punkkipihtejä joka nurkasta, kesäisin mamman meikkipussukastakin, käsveskasta siis ihan! Sais kyllä punkeroiset lymyillä omissa koloissaan, tai sitten ryhtyä kasvissyöjiksi.

      Kanarianlintu, kaniini, koira, mitä näitä nyt on. Sekasin ihan menee pieni koira ja etenkin emäntä!

      Poista
  4. Olet kyllä Jalo aikamoisen "kaninen" koira, mikäs on ollessa. Muistan meidän Vilin yhtenä vuotena pudottaneen myös koko pohjavillan, sitä oli sananmukaisesti pilvin pimein koko koti täynnä ja varsinkin matot. Uusi karva kasvoi kyllä nopsaan. Sillai sullekin varmaan käy.
    Ja että mammasi "ei oo penaalin terävin kynä" on kyllä erinomaisen hyvä asia. Terävimmästä kynästä katkeaa usein heti kärki ja sitten se ei enää olekaan mikään hyvä kynä.
    Nuita kevään airueita eli punkkeja ei ole meillä vielä ollut, vaikka mieluummin me sellainen otettaisiin kuin noita täkäläisiä kirppuja. Ne viheliäät kun asettuvat taloksi. Toivotaan, ettei tuu kumpiakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On imuroitu nyt joka toinen päivä, silti karvaa on todellakin ihan kaikkialla! Tavallista enemmän, ehdottomasti, siksi huolestuttiinkin. Mutta lienee nyt sitten vain kovan lämmityksen ja uuden asunnon erilaisen ilmanvaihdon, ehkä myös muuttostressin syytä. Mutta toisaalta hyväkin turkkia vähän kesäksi keventää :)

      Kirput kuulostaa kyllä inhalta! Jalolla oli niitä koiratäitä pienenä, nekin oli aika ällöttävä löydös, vaikkeivät ihmiseen tartukaan, ja koiraltakin ovat helposti hoidettavissa.

      Mamma kiittää ei-niin-terävin-kynä -lohdutuksesta ;)

      Poista
  5. Kaikki hyvin! Kohti uusia seikkailuja kepein tassuin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin tehdään! Lisää jauhista ja siinä sivussa vähän vitamiineja akuuteimman karvanlähdön paikkaamiseksi! :)

      Poista
  6. Heippa Jalo! Törmäsin blogiisi vahingossa ja alkoi heti naurattaa tuo sinun kaniini-episodisi. Kyllähän se nyt vakavasti otettavan koiraherran saa ihan tolaltaan jos kaniiniksi aletaan väittää :D
    Bravecto-tabletti on tämänkin talouden koiruudelle annettu, ei se hassumpi ajatus ole, kun ottaa huomioon, kunka paljon punkkeja varsinaissuomessa on.
    Rapsut sinulle ja koita kestää väliaikainen karvattomuus kuin mies :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta, on identiteetti koetuksella, jos papereissa lukis kaniini! Nyt tämän viimeisimmän punkkiepisodin jälkeen on ihan oikeasti hankinnassa punkkikarkoite. Bravecto tai sitten semmonen liuos.

      Poista
  7. Meillä eläinlääkäri sano että Bravecto on punkien ehkäisyyn. Vaikutta kato 3kk!

    VastaaPoista

Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!