sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Papan kanssa

Mamma kertoi, että alunperin pappa ei ollut tahtonut lemmikkiä. Keskustelu meni jotakuinkin näin:

- Otetaan koira!
- Ei oteta.

- Otetaan koira!
- Mä en usko, että sä ulkoiluttaisit sen loskakelillä ja räntäsateessa ja heräisit joka aamu lenkille aikaisin.

- Otetaan koira!
- Mä en ainakaan sitten ulkoiluta sitä, ellet sä ole tosi kipeä.

- Otetaan koira!
- Mä en ainakaan sitten maksa sitä.

Tähän väliin mahtui perinpohjaista rotututkiskelua, koirallisten kavereiden haastattelua, unelmia ja suunnittelua. Kunnes mamma ja pappa päätyivät lopulta Tuula-tädin luo katsomaan minua, pienenpientä pentua (jättiläismarsua, kuten mamma ja pappa minua nimittivät), ja päätös myös papan osalta oli sinetöity.

- Otetaan tää.

Ja minustahan tulikin sitten papan silmäterä.









Pappa <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!