Koirapuiston vaarat tuli tänään todistettua. Tarkoituksena oli viedä Jalo ja Milli puistoon keskenään painimaan, ja niin tehtiinkin. Kunnes sinne saapui kaksi kooikerhondje-narttua sekä yksi ärhäkkä pikkukoira. No kappas, Milli-tytön tehdessä tuttavuutta tulokkaisiin alkoivat nartut äristä. Herra Jalo ei moisesta hätkähtänyt, vaan viriilinä uroksena koitti myös kovasti tehdä tuttavuutta tyttöjen kanssa saaden osakseen kiukkuisia ärähdyksiä.
Sitten tapahtui jotain. Jalo ilmeisesti koitti (taas kerran) ihan vähän nylkyttää, kooiker-narttu ärähti vähän aiempaa äkäisemmin, Milli sattui olemaan vieressä ja ärähti Jaloa suojellakseen nartulle takaisin - ja soppa oli valmis: kaksi koiraa painimassa.
Tulos: kooikerilla hampaanmentävä vekki selässä ja Millillä nirhaumia siellä sun täällä. Jalo, tuo kaiken alku ja juuri, oli toki livahtanut miehekkäästi ulos tilanteesta ja jättänyt tytöt riitelemään keskenään.
No joo. Oma moka, kun koirani koettaa nylkyttää jokaista vastaantulevaa eläintä. Pitäisi kieltää ja valvoa tiukemmin, kaikki otukset kun eivät tahdo harjoittaa lisääntymisleikkejä. Milli, joka siis on yksi maailman kilteimpiä ja ystävällisimpiä koiria, taas puolustaa pientä ystäväänsä; Jalolle ei rähistä. Kuka siinä sitten on syypää? Mene ja tiedä. Loppujen lopuksi syyllisellä ei oikeastaan ole edes mitään väliä, tärkeintä on, ettei käynyt pahemmin.
Sen kuitenkin tiedän, että jos oma koirani olisi esimerkiksi tää ei tykkää muista uroksista -tyyppi, en kävisi koirapuistossa. Jos rähjäämisestä huolimatta kävisin koirapuistossa ja kokeilisin, tuleeko rähjäävä koirani siellä olevien kanssa toimeen, poistuisin paikalta heti, kun ensimmäinen mahdollinen rähjäys alkaisi, enkä jäisi odottamaan seuraavaa. Jos ja kun tämä rähjäävä koira sitten lopulta rähjäämisen seurauksena kävisi toiseen koiraan kiinni, menisin sentään väliin irrottamaan koiria enkä seisoisi kauhusta jäykkänä katsomassa.
Koirapuistoilussa on riskinsä, sen oon kyllä tiennyt. Mutta tästä lähtien pitää kyllä visusti miettiä, haluanko viedä oman karvakorvani rähinäalttiille alueelle kokeilemaan onneaan.
Pitipä minunkin tulla tekemään vierailu teitille:)
VastaaPoistaKoirapuistot ovat varmaan ihan jees ja mukavia paikkoja sosiaalisille koirille. Meillä nyt ei ole ainakaan 20 kilometrin säteellä yhtään koirapuistoa joten niihin meillä ei ole asiaa. Toisaalta kun tiedän ja tunnen Ossin ärhäkän ja ärisevän luonteen muita uroksia kohtaan niin minä en veisi sitä koirapuistoon.Siitä ei seuraisi kuin harmia. Teilläkin oli sitten loppujen lopuksi vähän harmillinen reissu ja tuli nähtyä, että osaavat ne narttukoiratkin rähistä. Toivottavasti ei sentään tullut pintanaarmuja kummoisempia vahinkoja. Koiramaailmassa sattuu ja tapahtuu. Väkisin ei kannata koiraansa altistaa riskeille. Terveisin M-L ja Ossi
Olli ei tule toimeen kuin harvojen ja valittujen kanssa, joten koirapuistossa käydään mieluummin silloin, kun siellä ei ole muita.
VastaaPoistaJos koirapuistossa tapahtuu usein rähinöitä ym epämiellyttäviä tilanteita, syntyy koiralle sinne mennessä jo tietty negatiivinen odotus. Siis koira voi olla jo valmiiksi rähinätuulella aikaisempien kokemustensa seurauksena.
VastaaPoistaVilin kanssa en ole kertaakaan käynyt koirapuistossa, me tapaillaan lenkillä ainoastaan tuttuja koiria, toisista tykätään ja joistakin taas ei...