Tunnari

Saatiin ihka ensimmäinen blogitunnustus Kaikki elämäni koirat -blogin Annamarilta, kiitosta vaan :)

 

 

Tunnustuksen saaneen pitää;

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.

2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

3. Ilmoittaa näille kahdeksalle bloggaajalle

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

• Jalo on ensimmäinen koirani.
• Jalo on nirso. Hyvin nirso. Tällä hetkellä ainoastaan jauheliha ja Pedigreen ateriapussit kelpaavat.
• Jalo on hyvin rohkea ja iloinen. On kuitenkin muutama juttu, jotka on tosi epäilyttäviä. Esimerkiks mustat ihmiset, rollaattorit ja perässävedettävät "mummokärryt". Niin, ja kaikenlaiset univormut, poliisit, palomiehet ja sen sellaset. Niitä pitää vähän haukahtaa, tai ainakin tuijottaa tuimasti.
• Jalo ei nuku sängyssä. Tai siis saisi nukkua, mutta viettää yöt mieluiten omassa pedissään. Aamuisin tulee kyllä köllimään.
• Jalo ei "osaa" hypätä sohvalle. Osaaminen on valikoitua: vieraassa paikassa herra koira hyppelee sujuvasti, mutta kotona omistajiin luodaan anova katse: nosta mut, mä en pääse itte!
• Jalo ei koskaan riepota lelujaan, vaan kohtelee niitä hyvin kunnioittavasti. Niiden kanssa nukutaan ja niitä kannetaan paikasta toiseen. Esimerkiksi eräs puruluu ei ole parin kuukauden aikana saanut osakseen hampaan jälkeäkään, sitä vain kannetaan paikasta toiseen (yleisimmin mamman ja papan sänkyyn). 
• Jalo tykkää isoista koirista, ja leikkii mieluummin isojen kuin pienten kanssa. Ego on siis suuri.
• Jalo on ehkä ihan vähän hemmoteltu...

Tämä on tainnut pyöriä blogissa jos toisessakin, joten tästä sen napatkoon ken haluaa. Erityisesti tunnustus kuitenkin laitettakoon jakoon Jaltsan kaverikoirille Robille ja Pedolle!