Maanantaita

Tiättekö, kuinka yllätyin tossa perjantai-illalla! Mamma lähti rilluttelemaan kaupungille, ja mä jäin yksin. Mutta mitä tapahtui! Yheltätoista ovi kolisi ja pappa tuli kotiin! Se yllätti mut ja mamman ihan täysin, sillä papan piti tulla vasta ens viikolla. Mutta se pääsikin aikasemmin, ja oli huijannu mammaa, aika ryökäle. Pappa siis tuli eka moikkaamaan mua tänne kotiin ja meni sitte yllättämään mamman totaalisesti tohon lähikuppilaan. Mä olin niin täpinöissäni, että maha meni taas vähän sekasin, en kakannu pariin päivään ollenkaan...

Eilen sit käytiin papan äitin luona, ja mä taas vähän karkasin. Mamma oli laittanu mulle sellasen punasen valon valjaisiin kiinni, eli ihan hukkaan en päässy pimeessä metsässä, mutta aiheutin kuulemma mammalle miltei sydänkohtauksen taas. Musta se on kiva leikki, että mamma ja pappa jahtaa mua! Mutta kuulemma se on vaarallista, kun siinä lähellä menee iso tie. (Koira saatiin lopulta kiikkiin, kun minä tulin toisesta suunnasta ja mies toisesta ja mies heittäytyi ohipinkaisevan koiran päälle. Pyydystämistä ja risukossa rämpimistä helpotti se, että mulla oli jalassa miehen kokoa 45 olevat kengät jalassa, sillä tarkoitus oli vaan pissattaa herra koira nopeasti...)

Sit sain eilen vähän isänpäiväkakun valmistuksesta jämiä.

Korvakarvoissakin on vähän taikinaa...

Nyt mä jatkan mun aamupäiväunia. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!