Mä kävin tänään lääkärissä. Tai oikeestaan ootin papan kanssa pihalla, kun ei mua huolittu sinne sisälle, kun mä olisin kuulemma tartuttanu kaikki muutki siellä asioivat. Mut mamma kävi sit siellä mun puolesta ja sai mukaansa jotain lääkettä, jolla vissiin noitten ökkiäisten pitäis kadota. Sit mamma oli vähän tuohtunu, ku ne sano vasta paikan päällä, että ihan turhaan varattiin aika, kun sen lääkkeen olis voinu hakee suoraan apteekistakin. Mut ku ajanvarausnumerosta oli neuvottu varaamaan aika. Mut sit se täti siellä oli tutkinu jollain vempeleellä mamman paperille teippaamat ökkiäiset, ja sano että ne on täitä, et ihan hyvä kai, että mamma kävi kuitenkin näyttämässä niitä ökkiäisiä, että jos ne oliskin ollu jotain muita. Sit se lääkäritäti tuli ulos moikkaamaan mua, ja kurkkas mun simmut, kun mamma oli kertonu, että ne rähmii. Mut mun simmut on kuulemma kirkkaat (mä tiedän, mulla on tosi kirkas ja söpö katse!), eli rähmiminen on vaan jotain normaalia rähmimistä, mulla kun on tällaset vähän mulkonevat silmät niin niihin tarttuu kaikenlaista, karvaa ja pölyä välillä ku mä touhuilen kaikkea.
Mut tänään mä saan sit ekan täilääkkeen. Ja viikon päästä mä saan tavata koirakavereita, jee!
Hyvä kun sait lääkitystä. Sulla on komee turkki, ettei ihmekään, että ne täit valitis sut. Sä oot niin laadukas. Kaikelviisiin.
VastaaPoistaNy mää haisen ihan kauheelle, mut se kait kuuluu asiaan. Ja oon iha tahmanenki! Mut luotan siihen, et mamma pesee mun turkin sit taas komeeks, ku ökkiäiset on poistettu!
VastaaPoista