Täikurjuus jatkuu, kutian ja rapsuttelen, mutta onneksi huomenna on lääkäriaika. Se on ihan kiva paikka se lääkäri, siellä on usein monta muutakin koiraa, joiden kanssa voi jutella ennen kuin pitää mennä sinne huoneeseen. Useimpia kyllä vähän jännittää, joten tunnelma on hiukan kireä - minuahan ei tietystikään jännitä sillä olen maailman rohkein pikkukoira. Mitä nyt tutkimuspöydältä koitan kiivetä mamman syliin turvaan...
Mutta pappa tulee tänään kotiin! Mamman kanssa kun ajetaan satamaan ja minä pääsen autosta ulos ja haistan laivan ja meren tuoksun ja kuulen papan laivan moottoreiden jyrinän... tiedän siitä paikasta jo, että kohta tulee pappa! Ja sieltä se sitten aina saapuukin, jos sillä on matkalaukku, se tulee pidemmäksi aikaa kotiin, toisinaan se tulee vaan moikkaamaan meitä pikaisesti, ennen kuin laiva jatkaa taas matkaa.
Luulisin, että saan ainakin hieman jäätelöä, ehkä joitakin muitakin herkkuja, kun pappa on kotona. Ja sitten on kauheen kivaa, kun pappa viihdyttää minua päivisin, kun mamma on töissä. Ja papan kanssa lenkkeilykin on aika hauskaa, kun saan haistella ja tutkia pusikoita ihan rauhassa, mamma aina tempoo minua eteenpäin, pitäisi kuulemma kulkea reippaasti. Papan kanssa meillä on aina aikaa hidastella!
Moi Jalo! Kiva et olit vieraillu meiän lokissa! Junalla ei oo yhtään pelottava matkustaa, uskaltaisit taatusti!
VastaaPoistaT:Opri ja Wappu
Ounou! Täitä. Voi sua kamuseni, onpa kurjaa. Onneks pappa tulee kotiin ja pääsette viettään laatuaikaa, ilman mammaa ;)
VastaaPoistaKiva Opri ja Wappu kun tulitte vastavierailulle! On mulla sentään virtuaalisia koirakavereita, kun en saa oikeitakaan just nyt tapailla, mälsää... mulla on tänään täitohtori, vähän jännittää, mutta lääkäritädit on kyllä yleensä ihan kilttejä. Myrsky, juu me nukuttiin eilen heti papan kanssa pitkät päikkärit, eikä päästetty mammaa sohvan suuntaankaan, kehkeh!
VastaaPoista