lauantai 29. elokuuta 2015

Haastejuttuja

Arttu ja emäntä antoivat meille kysymyslistan, johon tässä nyt vastaukset! Ja koska Iivariltakin putkahti haaste samaan teemaan liittyen, ovat Iivarin esittämät kysymykset Artun kysymysten jatkona!

1. Koirasi/koiriesi rodun paras ominaisuus?
Paras ominaisuus lienee ystävällisyys, kaikkien muiden ihanien luonteenpiirteiden lisäksi :) 

2. Miten motivoit itsesi ja koirasi harrastamaan?
No mehän emme varsinaisesti harrasta. Emäntäihminen ei oikein pidä järjestetystä ajankohtaan sidotusta harrastamisesta, joten yhdessä tekeminen painottuu metsälenkkeihin ja rentoon kotiköllöttelyyn. Niihin ei motivointia tarvita!

3. Oletko koirasi suhteen kontrollifriikki vai rento riehumiskaveri?
Kontrollifriikki, jos puhutaan turvallisuudesta: vieraita koiria ei mennä lähestymään miten sattuu, vapaana ulkoilu ei onnistu karkailutaipumuksen takia jne. Tietyissä tilanteissa vaadin toki käyttäytymistapoja, mutta Jalo on sen verran helppo ja kiltti tapaus, ettei tiukkoja sääntöjä ole tarvittu. Kotona mennään siis varsin rennolla otteella. 

4. Haastavin asia oman koirasi kanssa?
Karkailutaipumus estää käytännössä vapaana ulkoilun kokonaan, mikä on kurjaa. Reissaamisen kannalta olisi hyvä, jos Jalolla olisi useampi hyvä hoitopaikkavaihtoehto, johon voisin Jalon turvallisin mielin jättää. Nyt Millin emäntä on ainut, joka Jaloa on hoitanut, ja joka myös mieluusti ottaa Jalon hoitoon (tai ainakin sanoo niin;). Karkailutaipumuksen takia hoitajan pitää ymmärtää, ettei esim. ulko-ovea voi hetkeksikään jättää auki, eikä Jaloa todellakaan voi päästää lenkeillä irti. Lisäksi, vaikka Jalo on äärimmäisen helppo koira, aiheuttaa lenkeillä joillekin koirille rähjääminen yllättäviä tilanteita, joihin Jaloa tuntemattoman ulkoiluttajan voi olla vaikeaa varautua.  Mamman muru on kaikkein tärkein ja rakkain, joten vaatimukset hoitopaikalle ja -ihmiselle ovat valtavat!

5. Oletko pelännyt joskus koiraa? Jos, niin missä tilanteessa?
Jaloa en ole ikinä pelännyt. Muita koiria kyllä.

6. Metsästys vai näyttelyt? Agility vai vaellus? Mitä harrastaisit koirasi kanssa, jos ei tarvitsisi miettiä asuinpaikkaa, rahaa tai ajankäyttöä!?
Ohjatut ja aikaan tai paikkaan sidotut harrastukset ei ole koskaan ollut mun juttu, joten näistä vaihtoehdoista mennään vaelluksella. 

7. Onko koirasi vastannut aiempaa käsitystäsi ko. rodusta? Tai jos sinulla on ollut sama rotu ennenkin: mikä yllätti toisessa/kolmannessa koirassa?
On vastannut. Tipsuissa on sellaista ylvästä "zeniläistä tyyneyttä", joka kiehtoo. Tipsua sanotaan kissamaisimmaksi koiraroduksi, ja sekin mielestäni pitää paikkansa. 

8. Mitä eniten toivoisit koiran ja sinun yhteiselolta?
Terveitä, onnellisia vuosia vielä toooosi monia!

9. Miten usein koulutat koiraasi tai opetat sille uusia asioita?
Koulutuksen suhteen voisi vähän skarpata. Lähinnä Jalo tykkää opetella temppuja, joilla voi ansaita nameja. Koska hän on aina kovin ylpeä ja innostunut oppiessaan uuden tempun, voisi niitä opettaa kyllä useamminkin...

10. Mikä on sinun ja koirasi laatuaikaa?
Harjaustuokiot, myöhäiset aamu-unet, rauhalliset tutkiskelulenkit metsissä.

11. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin, toimisitko samoin koirasi kanssa?
Toimisin. Tosin, Jalon nuoruusvuosina erinäiset henkilökohtaisen elämän vaikeudet aiheuttivat melkoista stressiä paitsi emäntäihmiselle, myös sitä kautta Jalolle. Jalo reagoi hirvittävän herkästi ihmisten mielialoihin, ja on kurjaa, että Jalo on joutunut turhankin kovin myötäelämään emäntäihmisen tunne-elämää vuosien varrella.


1. Miksi juuri mäyräkoira tiibetinspanieli?
Luonne on loistava (ainakin tällä yksilöllä). Tipsu tykkää lenkkeillä reippaasti, mutta osaa kuitenkin ottaa rauhallisesti, eikä ole kotona mikään hyperaktiivinen virtapiikki. Kiltti, lempeä ja iloinen luonne. Sopiva koko: mahtuu syliin, mutta ei jää jalkoihin. Ulkonäkö on huikean söpö: Jalon ilmeet ja eleet saa aikaan monet iloiset hymyt joka päivä. Rotu on myös melko terve kaikin puolin. 

2. Kuvitellaan tilanne jossa sinun tulee päättää kohde 50.000 e lahjoituksesta.
Minkä kohteen valitset?
Eläinsuojelutyöhön tuo summa uppoaisi helposti. Eläimiä kohdellaan vielä nykyaikanakin käsittämättömän julmasti. Puolustuskyvyttömän lemmikin (tai villieläimen) kaltoinkohtelu on jotain sellaista, joka saa ainakin tämän emäntäihmisen näkemään punaista hyvin nopeasti. Eläintenpitokielto, kovemmat rangaistukset ja eläinten huostaanotto, ne pitäisi saada toimimaan. 

3. Jos saisit nyt aloittaa uuden harrastuksen, mikä se olisi?
Iivarin tavoin voitais jäljestystä kokeilla! Pentukurssilla sitä aikanaan lyhyesti harjoiteltiin, ja se oli kyllä kivaa. 

4. Bloggaisitko jos et omistaisi koiraa?

Blogeja on tullut ja mennyt, mutta Jaltsalandia on pysynyt jo pitkään! Ties, vaikka emäntäihmisellä nytkin olisi lisäksi toinen blogi jossain...

5. Kuluvan kesän kohokohta?
Takapihan aidan valmistuminen! Jalolla ei ole koskaan ennen ollut aidattua piha-aluetta, johon olisi suora kulku sisältä. Lomalla myös tehtiin pieniä kotimaanreissuja, joissa Jalo oli kaikissa mukana, ne oli kivoja!

6. Turhin temppu jonka koirasi osaa?

Kieriminen, tassu, läpy, nousu takajaloille... lienevät aika "turhia" käytännön elämän kannalta. Mutta Jalo tykkää tempuista, erityisesti kierimisestä, joten tärkeitä ne kaikki ovat hänelle!

7. Millainen on koirasi normaali päivä?

Aamulenksu, aamupala eli yleensä namikätkölelu, sitten aamupäiväunet, ihmisväen työvuoroista riippuen päivälenksu 14-17 välillä, sitten ruokailu, ehkä toinen päivälenksu, sitten iltalenksu. Päivässä yleensä yksi pidempi lenkki, muut lyhyempiä pissa- ja haistelulenksuja. Paljon päikkäreitä ja köllimistä.

8. Paras muisto koirasi kanssa?

Kaikki kuluneet viisi vuotta on täynnä ihan parhaita muistoja :)

9. Elämäsi koira? Kuka, miksi?

Jalo!

10. Jos voisit matkata ajassa taaksepäin, johonkin tiettyyn hetkeen, mihin matkustaisit ja miksi?

Ihan varhaisiin pentuaikoihin, ne ajat kului niin kauhean nopeasti.

11. Kallein ell reissunne?
Viime vuoden hammasoperaatio. Siihen upposi kaikkineen pari tonnia. Kaikki meni onneksi oikein hyvin :)



Nyt pitäis sit laittaa haaste eteenpäin. 
Haasteeseen on jo vastattu kovin monessa meidän seuraamassa plokissa, tai ainakin haaste on jo esitetty, mutta haastetaan me nyt ainaskin Elvis ja Hugo. Ja sitten kaima Jalo ja Jekku. Missä mahtaavat luurata Nakki ja Mirkku?

Tämmösiin kysymyksiin ois kiva saada vastauksia (kopioitiin vähän edellisistä...):
1. Mietitkö koiraa ottaessasi muita rotuvaihtoehtoja, vai oliko valinta selvä? Miksi päädyit tähän rotuun/näihin rotuihin?
2. Mitä harrastatte koiran/koirien kanssa yhdessä?
3. Millainen on päiväohjelma arkena, entä vapaapäivinä ja lomilla?
4. Onko arki koiran/koirien kanssa ollut sellaista kuin ennen koiraa ajattelit?
5. Millaisia ovat parhaat hetket koiran kanssa?
6. Mikä on rodun parhaita puolia, entä onko huonoja puolia?
7. Millaisia haasteita olet kohdannut koirasi/koiriesi kanssa, miten niistä on selvitty?
8. Millaisia suunnitelmia teillä on syksylle?
9. Mikä on paras ominaisuus tai piirre koirassasi/koirissasi?
10. Mitkä ovat koiranomistajan parhaat hetket?
11. Entä koiranomistajan ei-niin-kivat hetket?


Kuvat vuodelta 2010, puolivuotiaan Jalon erikoisväriset korvakarvat olivat aika mageet!

maanantai 24. elokuuta 2015

Leikkihepulit

Me usein leikitään nti Kattisen kanssa. Tämmötteen: 


Kivaa maanantaita!

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kuumaa

No nyt on tullut kesä. Kuumaa, niin kuumaa, että pidempiä lenkuroita voi tehdä vasta iltasella. Ja iltasella on sitten jo muuten aika viileetä, ja ihan semmoinen syksyn tuoksu. Päivät kuluu pihalla silti, takapihalta löytyy mukavia varjoisia kohtia, jotka yön jälkeen varsinkin on kivan vilpoisia. Sitten kuumimpaan aikaan siirryn mun yksiöön päikkäreille, elikäs vaatehuoneeseen. Siellä on mukavan vilpoista ja pimeää keskellä kirkkaintakin päivää!

Kuumuuden mukava lieveilmiö on muuten punkeroiden kato. Ei oo moneen viikkoon näkynyt yhtäkään. Ei tosin olla pahimmissa punkkipusikoissa vähään aikaan liikuttukaan, alkoi niin tympiä se viisi punkkia joka lenkin jälkeen -tahti. 

Huhhuh... kuuma on...

Just ja just jaksoin siirtyä pois auringosta. Vaan kohta se paistaa tähänkin jo...

Aurinkotuolin alla on varjo! Yleensä mamma röhnöttää tossa päällä, ja mä tai Kattinen köllitään alla.

Helle uuvuttaa jopa kiljukaulan! Tossa se torkkuu tyytyväisenä vaikka kuinka paahtais. Välillä siirtyy penkin alle sitten viilentymään. 

Nyt pitää nauttia lämmöstä, kun sitä piisaa. Johan sitä on odotettukin. Ihmisväki kiroaa, kun lomat on jo pidetty, mutta onpahan vapaapäivät ja mamman vuorotyön suomat vapaa-aamupäivät.

Miten teillä viilennytään, vai nautitaanko vaan paahtavasta helteestä?

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Etelässä

Mää kävin tossa yks päivä etelässä! Ihan tosi etelässä, sillä etelämmäs ei Manner-Suomessa pääse! Näytän kuvassa vähän jännittyneeltä, koska kökötin tossa kivellä, oli hurja tuuli, ja piti kaikin koiramaisin voimin pinnistellä, jotta pysyisin tasapainossa. 


Paikka on siis Hangon Tulliniemi, Suomen eteläisin kärki. Kesäisestä Hanko-reissusta näyttäisi tulevan jo perinteinen kesäjuttu, viime vuonnakin siellä jo käytiin pällistelemässä. Tulliniemen kärki olis ollut varsin otollinen paikka piknikille, mutta nyt oli sellainen tuuli, että olis kyllä eväät ja ruokailijatkin pian lähteneet pian lentoon. Turkkikaan ei meinannut pysyä menossa mukana, ja aallot, ne oli suuria tällaiselle pienelle koiralle!


Kyllä se on nätti paikka toi Hanko. Tulliniemen luontopolku oli tosin pieni pettymys, reitti kulki muun muassa osittain sataman vapaavaraston verkkoaidan vierustaa pitkin. Mutta ehkäpä tuo reitti on enemmän tarkoitettu turisteille, jotka varvassandaaleissaan voivat läpsytellä reitin turvallisesti.



Ihmisväeltä loppui loma, arki alkoi ja helteet siinä samassa. Oli sen verran aktiivinen loma, että oon nyt ottanut ihan rennosti pötkötellen. Eikä näissä lämpötiloissa paljon muuta jaksakaan, kun köllötellä varjoisella nurmikolla.

Hyvää elokuuta, kamut! Kesä jatkuu vielä, joten nautitaan siitä vielä täysillä!