Et oo tosissas...

Hain tänään mamman kanssa postista paketin. Pahaa aavistamattomana olin ihan intsinä avaamassa Petenkoiratarvikkeen-tuoksuista ruskeaa kääröä, se tuttu haju kun yleensä meinaa uusia leluja. 

Mut sit sieltä paketista tuli tämmönen. Aloin olla jo vähän epäluulonen...

No joo. Sieltä paketista tuli pelastusliivit. Pinkit pelastusliivit. Siis mulle, mähän olen kulmakunnan miehekkäin uros!! Voi mamma mitä oot taas keksiny...

Ja siis kerrottakoon, että ei, meillä ei ole edes venettä. Käsittääkseni pelastusliivejä harvemmin tarvitaan kuivalla maalla...?

Mutta kun halvalla sai (no kai ny, tällaset pinkit varsinki), niin kekseliäs mammani päätti hankkia liivit ennakkoon. Että jos joskus veneillään. Ja onhan mökillä soutuvene, pääsen sitten sinne. Ja jos ei muuta, niin treenaan uimista pelastusliiveissäni pitkin rantavesiä. Apua...

Mamman mielestä ei ole mitään ongelmaa, jos uljaalla uroskoiralla on pinkit liivit. Kuulemma egoni kestää sen (kuten myös punaisen talvitakin, jonka senkin sain alesta, sitä en oo vielä edes kehdannu täällä plokissa esitellä...). Mut kai se ny sanoo niin, ku pinkki on sen lempiväri, ja mut puettais varmaan läpeensä vaaleanpunaiseksi, mikäli pappa ei kieltäytyis kävelemään possuksi puetun koiran kanssa.

Mut sanokaa ny armaat koirakamut, näytäks mä tytöltä vai kehtaanko mä uida kahlata noissa liivinkäisissä?

Vanha pehmo

Vaikka uus pehmo tuli taloon, kelpaa vanhatkin edelleen. Tänään käsittelyssä aina yhtä rakas nalle, tai pikemminkin nallen korva, joka sai vesikampauksen eli siis kuolageelauksen.

Mun mamman ystävä kävi meillä äsken kylässä. Mä toin nallen ja hiiripojan ja pari muutakin lelua näytille...

Uus pehmo

Mamma toi mulle tänään töistä tuliaisen. Ale alkoi, joten mua muistettiin tällasella (vauvojen) pehmolelulla. Tää on aika kiva: kevyt heitellä, sisältää ulokkeita, joista on hyvä retuuttaa ja lisäksi on ulokkeita, joita voi mutustella ja lussuttaa. Saanko esitellä, Hiiripoika:

Hiiripoika taitaa myös päälläseisonnan.

Julma-Jalo iskee kiinni Hiiripojan koipeen.

Hiiripojalla on mukava nenänpää, jota voi natustella.

Nyt mä pistinkin Hiiripojan päikkäreille, että jaksetaan iltalenkuran jälkeen ottaa vielä pieni leikkituokio!

Kuka sammutti valot?

Jotkut ihmiset harrastavat geokätköilyä, minä harrastan namikätköilyä. Meillä hyödynnetään jokaikinen pahvipurkki namikätköilykäyttöön, mutta vessapaperirullakätköjä lukuunottamatta saan puuhastella isompien namikätköjen parissa ainoastaan valvotusti. Tässä syy:

Jep, pääni juuttui vedenkeitinlaatikkoon onkiessani namia sen pohjalta. En edes hätääntynyt, kävelin tyynen rauhallisesti loota päässäni ympäriinsä, kunnes mamma havahtui rapistelun ja kolistelun loppumiseen ja vapautti mut ahdingostani. Varokaa kamut, noi tollaset pahvilaatikot on vähän vaarallisia!

Piknik

Oltiin tossa yks päivä piknikillä. Mammalla ja papalla vaikka mitä herkkuja pensasmustikoista juustokikkareisiin, sain mäkin sentään herkullisen pihvitikun (jonka söin erähenkisesti kallionotkelmassa muurahaisten kanssa taistellen), mutta ah, se meri-ilma, se on ihan parasta!

Kirmasin kallioilla vuorikauriin ketteryydellä...

Tutkin papan kanssa rantakiviä...

Kastauduin meressä...

Tähyilin ohikulkevia laivoja ja joutsenia...

Välillä tulin tähyilemään mamman syliin...

Siivosin rannalta keppejä...

Kastuin vähän liikaa, kun ohi ajoi vene ja isot aallot vyöryivät päälleni juuri kepinnoutohetkellä...

Löysin rantahiekasta jonkun eväsretkeilijän jättämän maissin ja aloin jyrsiä sitä (tämä toiminta kylläkin estettiin mamman ja papan toimesta hyvin nopeasti, kuulemma ällöä syödä kuivettunutta grillijätettä?)

Sitten kuivattelin turkkini auringon mukavassa lämmössä ja samalla poseerasin hieman kameralle.

Kiva päivä ulkosalla! Onko plokikamuissa piknik-harrastajia?

Mummolassa

Me visiteerattiin viikonloppuna mamman mummolassa. Mamman mummo asuu Jyväskylässä, joten pääsin haistelemaan kaukaisten koirakavereiden tuoksuja. Tapasinkin pari, mutta viesteilin sitäkin useamman kanssa. Lenkurointimaastot olivat melkoisen mahtavat, sillä mamman mummo asustaa ihan Jyväsjärven rannalla.

Mummolla on myös koira, se on kylläkin aika hiljanen kaveri. Meillä oli kuitenki kivaa yhdessä, ja nukuttiin päikkäritkin vierekkäin. Mamma nappas pari kuvaa musta ja mun uudesta ystävästä:

<3

Kuulumisia

Kävin tänään kattomassa balettia. Ihan totta, Kansallisbaletti on kesäkiertueella, ja saapui ihastuttamaan Turun Varvintorille. Oli oikein kivaa, siis ne muut paikalla olevat koirakansalaiset siinä ympärillä, mä en siitä baletista niin kauheesti perustanu. Olin vähän täpinöissäni, ja paluumatkalla mammalla meinas kuulemma mennä hermot, sillä haistelin (ja maistelin) jokaikisen pissan ja tuoksun supertarkasti. Se on kesä, kuulkaas, poikakoiran paras vuodenaika!

Joku aika sitten (kun vielä oli lämmintä, nythän täällä taas jäätyy) käytiin mökkeilemässä Millin kanssa. Milli ui, mä en. Kahlaaminen on paljon kivempaa.

Edelliseltä mökkireissulta mukaan tarttunut punkki aiheutti vähän ongelmia, sillä rapsuttelin sen kuoliaaksi ihan ite. Tuloksena poistokohta tais vähän ärtyä, sit mä vähän kuopsutin sitä ja hups, ohimolla oli peukalonpään kokoinen ihoalue vereslihalla. Sitä on nyt sitten puhdisteltu ja rasvailtu ja vähitellen mä oon pystyny kutiamiselta lopettamaan kuopsuttamisen ja iho on alkanu parantua. Onneks mulla tota karvaa riittää kaljun alueen peitoksi, koska noloahan se nyt olis kaupugilla kuljeksia ohimolohko kynittynä...

Ai nii, mun mamma kävi tänään kattomassa koiranpentuja. Ei meille.... mutta ehkä mulle hyväksi koirakaveriksi! Innolla odottelen...