lauantai 23. toukokuuta 2015

Viralliset valvojat

Rivitaloasumisen hyvinä puolina mainittakoon Fannikan kiipeilypuu, josta voi korkeuksista katsella pihalle, jossa kulkee ihmisiä ja koiria. Ikkunasta näkee myös kauas kävelytielle saakka, ja siellä vasta liikennettä onkin! Näppärä kyttäyspaikka siis. Ongelmallista tässä on vain töppöjalat, joiden vuoksi kiipeilypuuhun ja puusta pois kulkeminen tapahtuu vain ihmisväen avustamana. Myös toi avustavan tarkkailijan laiskuus on vähän ongelmallista. Siinä se vaan kierii ja venyttelee ylätasanteella, kun pitäis valvoa liikennettä.



Virallisen valvojan työtehtävät on kaameen rankkoja...

Mitä mamma?

Aurinkoisen keväistä viikonloppua ja tarkkaavaisia kyttäyshetkiä kaikille kamuille!

tiistai 19. toukokuuta 2015

Toukokuulumisia

Vasta oltiin päästy karvanlähtölääkäriltä, niin parin päivän päästä mun selkään kiinnitty punkki. No mamma ja Pekkis ei sit just ollu kotona, niin rapsutin muutamassa tunnissa punkin ihan ite irti. Ei ollu kuulkaa hyvä idea. Jäi nuppi ihon sisään, ja iho meni ihan vereslihalle. Sitä sit putsailtiin viikonlopun yli, mutta maanantaina huristeltiin sitten taas heti aamutuimaan Pet-Vettiin. Hyvä niin, koska elli kertoi tulehduksen levinneen, iho oli paksuuntunut, hot spot -tyyppinen tilanne ja silleen, joten sainkin sitten antibioottikuurin ja Vetramil-rasvaa. Karvatkin oikeen ajettiin pois, jotta haavaa saatiin paremmin putsattua.



Punkeroishaavan parantumista ootellessa ollaan lenkuroitu pannan kanssa, koska valjaita ei ihorikon takia ole voinut käyttää. Ei muuten ole kovin miehekäs toi pentuvuodelta peräisin oleva vaaleansininen ruutukuvioitu pehmopanta... 


Meinas muuten taas kriisi iskeä, kun mamma viiden antibiootti-päivän jälkeen alkoi tutkia annostusta papereista. HERRANJUMALA, kuului, kun se luki, että niitä oliskin pitänyt antaa yksi tabletti päivässä. Ja mää kun olin saanut tabletin aamuin illoin! Tunnin verran siinä sitten oli taas hysteria meneillään, guuugle haki tietoa yliannostuksesta ja akuutista maksavaurioista ja mitä kaikkea kamalaa nyt ihan varmasti olikaan jo tapahtunut. Mamma odotti jo lauantain päivystysvastaanottoa, kunnes päätti vielä lukea kerran sen paperin läpi. 1 tabletti aamuin illoin, viiden vuorokauden ajan. 

Mammalle on toi luetunymmärtäminen välillä vähän haasteellista... Ihan oikeinhan se annostelu oli mennyt, ja nyt kuuri on jo syöty loppuun. Punkeroishaavakin on parantunut, karva kasvanut ja valjaitakin voi jo käyttää! 

On muuten kaameen paljon haisteltavaa ja maisteltavaa tuolla ulkosalla. En malttais tulla sisälle ollenkaan, kun herkullisia keväisiä tuoksuja on luonto täynnä!

Ps. huomaatteko, mun "uusi" (Fannin pissan jäljiltä noin viidesti jo pesty) peti on taas ainakin hetkellisesti käytössä! Fannikka ei ole miltei moneen viikkoon pissannut mihinkään (paitsi eilen kylppärin matolle). Edistystä, siis!