Viikko sitten viis vuotta sitten mää synnyin Nakkilassa, kasvattajatätsän luona. Samoihin aikoihin mammalla oli koirakuume suurimmillaan, roduksi oli valikoitunut tipsu ja kuumeisesti mamma selasi lähialueen kasvattajien sivuja. Eräässä kesäisessä koiranäyttelyssä mamma sitten tapasi kasvattajatätsän, ja tovin päästä ajeltiinkin jo katsomaan Liliä, jonka pentujen oli määrä syntyä syksyllä. Vaan kuinkas kävikään! Martta-tipsulla oli pienet pennut, joista muutama oli vielä vailla kotia. Kasvattajatätsä sitten ehdotti, että haluaiskos mamma pennun tästä Martan pentueesta jo.
Päätös sinetöityi kuulemma viimeistään sillä sekunnilla, kun mamma nosti mut pentuaitauksesta ja nuolaisin mamman nenää. Sitten odoteltiinkin vain luovutusiän täyttymistä, ja matkasin heinäkuussa kohti Turkua ja uutta kotiani.
Lili-emon tiineys muuten päättyikin sitten pennuttomasti, joten oli suorastaan kohtalo, että mamma päätti valita minut!
 |
| Martta-emon hoivissa |
 |
| Olin jo vauvana kova nuolemaan kaikkea! |
 |
| Mahduin piiloon kukkaruukun taakse |
 |
| Olin sandaalin kokoinen |
 |
| Mun eka lelkku (ja ainut lelkku, joka on rikkoontumisen vuoksi pitänyt myös hävittää, naskalihampaat tuhos sen) |
 |
| Kaupunkiviidakossa vahdissa |
 |
| Mun eka kamu, Milli <3 |
 |
| Olin niin pieni, että mahduin käsipyyhkeeseen (ja Piukku-kissan kuljetuskoppaan!) |
 |
| Mää ja mun toka lelkku, Kumikana (jolta myöhemmin irtosi jalka naskalihampaiden seurauksena) |
Viiteen vuoteen on mahtunut iloja ja suruja, avoero ja uusioperhe, sairastumisia ja parantumisia, leikkejä ja lenkurointia, ystäviä ja menetyksiä - kaikesta huolimatta, tai juuri kaiken yhdessä koetun takia, mamma sanoo, että on musta maailman onnellisin! Ja niin määkin kyllä mammasta, mulla on aika hyvät oltavat!
Ja tässä mä nyt oon, viisvuotias, mun synttärikakun kanssa:
Vankasti onnee sulle, Jalo! Hiano kuvasarja sun kasvustas.
VastaaPoistaKiitti kamut! Oon aika vankassa kunnossakin, nuorempana olin kovin hoikka ja sutjakka, mutta nyt lihaksikas ja oikein miehekkään kokoinen!
PoistaNyt sitten selvisi, keneltä olet ulkoisen kauneutesi perinyt, Martta-mammalta! Sisäistä kauneuttakin sinulla on vaikka muille jakaa. Kivasti mammasi kertoi elämäsi alkutaipaletta ja kyllä se ihan johdatusta oli, että sinusta tuli mammasi koira. ♥
VastaaPoistaPaljon onnea viisivuotiaalle!
Martta-mamma on kyllä hirmuisen kaunis!
PoistaKiitti onnitteluista! :)
Paljon Onnea !
VastaaPoistaVoi mikä nallekarhun pentu oletkaan ollut pienenä ja viisivuotiaana muuten vain tosi hyvvännäkoinen ja söpö :)
Kiitti! Ihan punastuttaa moiset kehut! :)
PoistaPaljo onnee viisvuotijjaalle! Kyllä sitä oot sinnäe ollunna pikkunen :)
VastaaPoistaJa kommee poeka on kasvanna sittä. Nuita lapsuuskuvija katellessa on varmaa heltynnä jokkaenen. Muuttii ku meejjä äet :)
No mamma ainaskin päästeli semmosia voooooi-huokauksia, kun selaili mun vauvakuvia. Ja muistaa se edelleenkin päivittäin päivitellä, kuinka söpö mä olen. Viimeks tänään aamulla, kun satoi kaatamalla ja sadetakista huolimatta mun otsatukka kihartui taas kreppikiharoille... :)
PoistaOikein paljon onnea sinulle Jalo!
VastaaPoistaKiitti kamut! :)
Poista❤❤
VastaaPoista-Paukku
Miltsille terkut, mennään lenkille joku päivä! :)
PoistaOnnittelut viisi-vuotiaalle! Olipas taas hauska saada lukea tästä sun jutusta, että olemme saman kylän poikia nykyisin. Minä matkasin Turkuun Peräseinäjoelta. t. Eka
VastaaPoistaSullapa onkin ollu pitkä kotimatka! Turku on hyvä paikka asua ja elää, tai oikeemmin me asustetaan kyllä Kaarinassa, mutta kaupunkirajan läheisyyden vuoksi mielletään itsemme ihan turkulaisiksi ;)
PoistaIhan mahdottoman paljon onnea sulle, Jalo!
VastaaPoistaVoi noita söpöjä vauvakuvia - aivan ihastuttavia. Ja kuinka komee koirapoju on susta kasvanutkaan. Vai oot Nakkilasta kotosin, mullakin on sukujuuret siellä. Nimittäin vaikka mut on Merikarvialta haettu, niin mun piolookinen äippäni on juurikin Nakkilasta kotosin.
Vautsi, sähän oot saanut oikein kunnon Mauskis-kakun, just niinku synttärisankarin kuuluukin.
- Elli Elviira Eloveena -
Kiitos Elli :) Nakkila on aika pähee paikka, sieltä saa hyvät eväät elämään! Kakku oli maukas, jäi jopa vähäsen syömättä - mun ruokahalu on ollut vähän niin ja näin, kun keväinen hormonimyrsky ja tyttökoirien tuoksut pistää pään ihan sekaisin!
PoistaPaljon onnea Jalo! Vähän meinaa mun mammalle pukata pentukuumetta, kun tällässii kuvia kattelee. T. Timppa
VastaaPoistaMun mammalle tuli pehtukuvia katsellessa ahdistus ajan kulumisesta, että missä välissä mä oon kasvanu pienestä pentupallerosta viisivuotiaaksi! Ja missä välissä mamma itse on vanhentunu samaiset viisi vuotta! :O
Poista