lauantai 24. marraskuuta 2012

Puistossa

Perinteisesti tässä taloudessa autonpesu tapahtuu pitkän kaavan mukaan. Isäntäihminen saattaa uppoutua siihen tunneiksi, sillä kyse ei suinkaan ole nopeasta suihkaisusta vaan järjestelmällisestä lampaankarvakintaalla sivelystä. Emäntäihminen osallistuu auton pesuun ja imurointiin mahdollisuuksien mukaan, mutta hieman heikkohermoisen luonteensa vuoksi ei jaksa olla pesupaikalla useita tunteja kerrallaan. Siispä tavaksi on tullut, että autonpesuhetkeen yhdistetään herra koiran lenkitys. Ja mikäs sen mukavampaa, kun pesupaikan lähistöltä löytyy yksi Turun parhaista (siis suurimmista ja metsäisimmistä) koirapuistoista! Syrjäisen sijaintinsa vuoksi puisto on useimmiten aika tyhjä, ja tälläkin kertaa Jalo sai kirmata omassa ylhäisessä yksinäisyydessään.

Tyhjä puisto sopisi paremmin kuin hyvin kaverikoiratreffeille, on tilaa juosta mutta kuitenkin aidat ympärillä turvallisuutta varmistamassa! Luoksetuloharjoituksetkin menivät ihan nappiin tuoksupaljoudesta huolimatta, taskussa kun oli kuivattua ankkaa.

Ei näy ketään...

Eikä täälläkään...

Metsäkin on hiljainen...

Pieni punainen ämpäri on jäänyt joltain aiemmalta puistoilijalta...

Mä nyt kuitenkin päivystän tässä kivellä ja pidän järjestystä puistossa!
Seuraavan kerran puistoon suunnataan toivottavasti jonkun kivan kamun kanssa, tai sitten jos paikalta löytyisi joku kiltti ja leikkisä uusi tuttavuus!:)

10 kommenttia:

  1. Pähee puisto! Tultas viivana sun kaa puistoileen, jos oltas yhtään lähempänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut te myrskyätte ja tuiskuatte tuulen nopeudella, ni äkkiäkös ootte täällä! Mä lähtisin teiän kaa leikkipuistoileen kyllä koska vaan!:)

      Poista
  2. Jopas nyt on ihme, ettei puisto kelpaa koirien omistajille. Koirillehan tuo on unelmapaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syrjäinen sijainti ja aamupäiväinen ajankohta lienee syynä hiljaisuuteen. Ja kokevatkohan jotkut metsäisen puiston leikkien kannalta vaaralliseksi (keppejä ja liukkaita kiviä) ja isolla alueella on tietty hankalampi ehtiä väliin, jos tuliskin puistolaisten kesken rähinä...? Jalo oli kyllä tyytyväinen yksinkin, hepulijuoksut kerrankin ilman jälkiliinaa tai pelkoa karkaamisesta :)

      Poista
  3. Vinkkaapa, mistä tämä puisto löytyy, ei siksi, että Vili sinne tulisi, vaan antaisin vinkin eteenpäin yhdelle suvun koirista. Paraisilla on myös kiva metsäinen koirapuisto, tosin en ole vuosiin käynyt siellä, se sijaitsee Puustellintiellä.
    Huomaan, että teillä on kahden herran huusholli, herra Isäntä ja herra Koira, niin ja kai sitten myös rouva Emäntä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paraisilla ei ollakaan käyty, pitääkin tutustua kun siellä suunnalla tulee välillä kuljettua!:) Tämä puisto on Iso-Heikkilässä, ihan palvelutalon vieressä: palvelutalon rakennukset näkyykin tossa yhdessä kuvassa.

      Poista
  4. Onpas kerrassaan mahtavan näköinen puisto! Siellä kelpaa Jalo Herran juoksennella! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä onneksemme sijaitsee vähän kauempana, sitä varmaan laiskistuisi lenkkeilyä ajatellen jos voisi aina viedä koirulin tollaseen puistoon kirmailemaan :D

      Poista
  5. Oih, kuivattua ankkaa! En oo koskaan saanut sellaista maistella. Kyllä mäkin tulisin luokse (myös sun emännän luokse), jos olis ankkaa tarjolla. Vaikka kyllä mä muutenkin tuun ihan kivasti - ainakin yleensä - keksienkin voimalla!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ne on ne HauHaun lihaherkut, joita mä usein hehkutan - tai siis mamma hehkuttaa, koska ne on tosiaan ainoot herkut, joitten avulla mä tuun miltei aina luokse ja istun ja makaan ja kierinkin!:D

      Sun mammas saa kyllä olla aika tyytyväinen iloisena luokseen kirmaavasta Mirkkulaisesta!:)

      Poista

Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!