Ensimmäiset ihan itse keksimäni järsinnät suoritin parvekkeella. Mamma oli tehnyt jonkin kasviasetelman, ja sieltä oli kiva käydä syksyllä nyppimässä kukkia matolle pureksittavaksi. Mamma ei ilmeisesti tästä tykännyt, sillä huomattuaan parvekkeella tapahtuvan puuhailuni kävi maustamassa kasvit etikalla. Hyi, en maistanut niitä sen jälkeen.
Eräänä päivänä löysin vaatekaapin nurkasta varmaankin jonkinlaisia puruluita, jotka mamma oli varmaan unohtanut antaa minulle. Otin ne sieltä itse - ja oi, kun näitä olikin kiva narskutella!
Tämä, hiukan vessapaperirullaa koostumukseltaan ja maultaan muistuttava purulelu löytyi sängynreunalta - mamma voisi kyllä jättää näitä vähän helpompiin paikkoihin, ettei tarvitsisi kiipeillä.
Viime aikoina, kun olen jo kasvanut aika paljon, olen huomannut ylettyväni uusiin paikkoihin, joista voi löytyä mielenkiintoista järsittävää. Tämä kuva on otettu sen jälkeen, kun olin ollut muutaman tunnin yksin kotona ja kiipeillyt sillä välin hieman kirjahyllyssä. Löysin muun muassa korin, jossa oli pakasterasiallinen puruluitani! Sekä pussin, joka sisälti possunkärsiä! Sitten löysin tuollaisia hauskoja kovia narskuttelujuttuja, joita olikin hyllyssä läjäpäin, niiden sisällä oli tuollaisia kiiltäviä kiekkoja. Olin aika taitava, sillä narskuttelin nämä kovat muovijututkin aikamoisen pieniksi muruiksi!
Tänään löysin kirjahyllystä tällaisen aarteen! Se oli samanlaista ainesta, kuin rottinkinen lelukorini, mutta tämä oli ihan vailla käyttöä hyllyssä, joten päätin hieman maistaa sitä. Mamma taisi olla ylpeä narskuttelutaidoistani, sillä halusi ikuistaa työni jäljen valokuvaan.
Harrastukseni jatkuu ja aion yhä edelleen kehittää taitojani! Nyt mamma on vain jostain syystä asentanut siirrettävän pentuaitamme kirjahyllyn ympärille, varmaankin tehdäkseen minulle lisähaasteita kiipeilyyn, joten seuraavaa narskuttelukohdetta etsiessä pitää ensin löytää reitti aidan yli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!