Ulkona

Tällä viikolla käytiin mamman kanssa Luolavuoren huipulla. Huolimatta siitä, että siellä tallustellaan vanhan kaatopaikan täyteaineksen päällä, on paikka yksi Turun hienoimmista! Mitkä maisemat - tällainen pieni koira oli ihan ihmeissään kaikesta tilasta ja avaruudesta!

Aurinko lämmitti, ja ah, minä nautin! 

Pääsin myös juoksentelemaan vapaasti, ja yllätin mamman tulemalla ihan joka kerta kiltisti kutsusta luokse! Se johtuu siitä, että viime aikoina mamma on ymmärtänyt hankkia HYVIÄ nameja: ilmakuivattuja lihaviipaleita, nam, niiden vuoksi teen ihan mitä vaan!

 

Keväthanki kantoi mukavasti tällaisen pienen koiran!

Toinen takatassuni on kuvassa kadonnut johonkin!

 Välillä piti pysähtyä vähän poseeraamaan.

Tällaisia retkiä mamma saisi kanssani tehdä useamminkin. Loskaiseen, suolaiseen ja pakokaasuiseen kaupunkikeskustaan verrattuna tällainen luontovisiitti tekee tosi hyvää meille molemmille!