Alunperin syyt kannusten poistoon ovat olleet käytännölliset, sillä esimerkiksi metsästyskoiran kannukset saattaisivat repeytyä irti epätasaisessa maastossa. Nykyisin kannuksia pidetään varsinkin näyttelyroduilla lähinnä kosmeettisena haittana.
Lain mukaan kannusten poistaminen on kiellettyä.
Kannuksia kuitenkin poistetaan niin kasvattajien kuin joidenkin eläinlääkärien toimesta. Kasvattaja voi poistaa kannuksen itse pennun ollessa maksimissaan muutaman vuorokauden ikäinen. Puudutusta ei käytetä, sillä vastasyntyneen pennun kannuksen pitäisi olla pehmeä ja helposti poistettavissa. Vanhempien koirien kannusten poisto tulisi ehdottomasti tehdä eläinlääkärillä, sillä varpaan luuduttua poisto on huomattavasti monimutkaisempi operaatio. Pahimmillaan kannuksen varomaton poisto voi seurauksineen johtaa jopa pennun kuolemaan.
Mutta kuinka moni poistaisi ylimääräisen varpaan ihmislapselta ilman minkäänlaista puudutetta?
Mutta minullapa on kannukset tallella! Tuula-täti oli armollinen ja jätti ne poistamatta. Molemmissa takakäpälissäni on siis ylimääräiset varpaat. Toinen on ihan kunnollinen, toinen aika irtonainen, mutta hyvin ne ovat pysyneet menossa mukana. Varpaille ei ole käynyt mitään vaikka kovassa lumihangessa ja ties missä metsikköpoluilla olen kovasti hypellyt.
Tarkkana saa olla kynsien kanssa, sillä kannuksissa ne helposti kasvavat mutkalle, koska eivät kulu yhtään normaalilla tavalla.
Mutta minulta kynsien leikkaaminen sujuu helposti, joten kannuskynnetkin ollaan saatu pidettyä ihan asianmukaisissa mitoissa!
Turussa sataa räntää ja kadut on täynnä loskaa, joten keskityn tänään lähinnä päiväuniin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!