sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Ikävästä

Yli kuukauden kotonaolon jälkeen isäntäihminen on taas reissun päällä. Pieni koira ei voi ymmärtää, miksi isäntä toisinaan on kotona ja sitten taas yhtäkkiä matkalaukut ilmestyvät eteiseen, ja edessä on hiljaisuus ja yksinäisyys emännän työpäivien aikana.

Pappa, mihin menit...

En voi ymmärtää... 

Korvanikin kääntyi ympäri ikävästä...

Mamma kyllä sanoo, että kohta pappa on taas kotona...

Siihen asti pitää jaksaa odottaa.

Voi tylsyys.

Toiselta puolen maailmaa, näkee isäntäihminen emännän ja koiran näytöltään ja äänikin kuuluu, tästäkös pieni herra koira ilostuu! Tekniikka on ihmeellistä. Myös se on ihmeellistä, että paikallinen sensuuri estää pääsyn mitä ilmeisimmin myös Jaltsan Google-pohjaiseen blogiin. Ja naamakirjaan, ja mitä näitä nyt on, meille itsestään selviä juttuja.

Kotopuolessa puuhaa kyllä riittää. Loppuvuoden projektina tulee olemaan Jalon käytöksessä ilmenneiden muutosten selvittäminen. Herra koira kun on alkanut isännän lomien aikaan stressata kyläilijöistä ihan hirmuisesti. Tärisee, hikoilee ja läähättää, kiipeää syliin, makaa jaloissa ja seuraa herkeämättä. Lenkkeillessä taas on alkanut kuulua remmirähinää, joka sekin saattaa olla oire laumanjäsenten puolustamisesta, mene ja tiedä. Näihin ongelmiin on tarkoitus hakea apua koirakoulusta.

Ei oo helppoa, merimiehen muijalla eikä varsinkaan koiralla...

Pappa, mä ootan sua tässä tälleen näin!

12 kommenttia:

  1. Voi ei, melkein masennuin jo minäkin, kun Jalo oli niin ikävissään isännän lähdettyä, tuli niin surullinen olo. Jalon katse, ah, niin kauniit ja paljon puhuvat silmät!
    Harmillisia käytöksenmuutoksia Jalolla, en keksi edes vinkkiä niihin, paitsi että tuo rähjääminen voi liittyä ikään, lähestyyhän Jalo jo kypsää aikuisikää. Vaikea kitkeä pois, jos on sitä tyypillistä uroskäytöstä, kuten Vililläkin nyt ilmenee.

    VastaaPoista
  2. No niinpä, voiko koira surkeammalta näyttää! Ja voi sitä ihmetyksen määrää, kun isäntäihmisen ääni kuuluu tietokoneen kaiuttimista - ei voi pieni koira ymmärtää, kuinka pappa on mennyt sinne kaiuttimeen!

    Koiraneuvolatunti onkin jo keskiviikkona, saas nähdä mitä saadaan siitä irti :)

    VastaaPoista
  3. Meillä on kotona isäntäihmisen kanssa nuo samat ilmeet, kun ikävöimme Maunoa ;) Kummasti näyttää koira vanhemmalta vakavalla naamalla, Jalokin, ainakin näissä kuvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ounou, vanhaltako näytän! Pitää heti mennä sutimaan silmänympärysvoidetta nappisilmieni alle ja syväkosteuttavaa naamiota dekolteelle!;D Vieläkö se Mauno siellä kosiomatkallaan?! Taitaa Maunolaista vähän jänskättää tyttöystävän luona kyläily... :)

      Poista
  4. Siis miten räydyttävän suloiset kuvat Jalosta <3 Siis kerta kaikkiaan, nuo silmät ja katseet...ihan tässä itselläkin meinas tulla suru puseroon. Voi Jalo, odottaminen on niin kovaa puuhaa...

    Toivotaan, että ongelmat käytöksessä ovat ohimeneviä, jokin vaihe, joka unohtuu Jalolta tai ainakin ongelmat ovat korjattavissa helposti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Kyllä tällä katseella irtoaa lohdutusjauhislihaa ja ankkafilettä, rapsutuksia nyt ainakin!:D Aikakin kuluu nopeemmin, kun on hyvää syötävää, sanoo Jalo ;)

      Käytösjuttuihin saatiin tänään vähän neuvoja, niistä blogissa tuonnempana!:)

      Poista
  5. ou nou, kyllä sulla onkin kamu selkeesti tosi ikävä - melkein tuli ikävä munkin teidän pappaa noita sun ilmeitä katsoessa! Onneks sentään mattes on paikalla, ja pääset näkemään isäntääkin koneen näytöltä, ajattelepa taas sitä iloista jälleennäkemistä kun kaikki on kotona! Terkkuja sulle Jalo, t. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytän tätä samaa ilmettä havaitessani keittiössä valmistuvan jotain herkkua. Yleensä toimii, lattialle putoaa "vahingossa" jotain.. ;) Juu, kyl mää maltan odottaa, koska saan taas jätskiä ja muita hyvyyksiä kunhan pappa palailee kotisohvalle!

      Poista
  6. Voi tuota surkeannäköistä ilmettä! Mä lähetän sulle tuhat muiskua, jospa ne lohduttaisivat silloin, kun se merimies on poissa!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!<3 Mirkkulaisen muiskut lämmittävät valtaisan paljon talvimyrskyn ja ikävän keskellä :)

      Poista
  7. Jopas on Jalo surullisen näköinen, mutta pitkän odotuksen jälkeen on ilo sitten taas ylimmillään.

    Toivottavasti stressioireisiin löytyy apua.

    VastaaPoista

Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!