keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Lelut

Mamman kanssa eilen siivoiltiin lelukoriani (olin työstänyt lelukorin reunoja uuteen muotoon mamman työpäivän aikana ja siitä syntyneet röhnät piti puhdistaa korin sisältä ja lattialta) ja mamma keksi kuvata kaikki leluni. Kivaa, leikin hetken jokaisen leluni kanssa!

Aivan ensimmäiset leluni ovat nämä pentuajan purujutut. Sain nämä heti asetuttuani kodiksi, ja erityisesti kirjava tekstiilimöllykkä, jossa on pieni vinku sisällä, oli pentuhampailleni sopivan pehmeä ja kevyt kannettava.


Aika pian käytiinkin ensimmäistä kertaa eläinkaupassa, ja sain ihan itse valita sieltä lelun. Halusin ehdottomasti Kumikanan, josta tulikin rakas ystäväni ja leikkitoverini. Kumikana on ollut niinkin ahkerassa käytössä, että hän vammautui erään leikin tiimellyksessä. 


Tällaisia kumisia hahmoja minulla on muitakin, jotka eivät kyllä ole olleet ollenkaan niin kovassa käytössä. Vinkusammakko ja kuminen Loofa-hahmo aina toisinaan kaivautuvat ylös lelukorin pohjalta, mutta eivät kuulu suosikkeihini.


Sen sijaan samaisen Loofa-sarjan keltainen pötkylä on yksi suurimmista suosikeistani. Vauva-Loofan sain syntymäpäivälahjaksi, ja hän on myös ollut usein leikeissä mukana. Laittamalla googleen hakusanaksi loofa dog toy löytyy muuten ihan valtavasti hienoja Loofa-hahmoja, vinkiksi mammalle vaikkapa joulua ajatellen!



Sitten on pulloeläin: pehmo, jonka sisällä on kuulemma muovipullo. Rakastan tyhjiä muovipulloja, minkä takia pulloeläin on aivan ihana ja mamman mukaan turvallinen, kun en pääse nakertamaan pullosta paloja irti. Olen muotoillut pulloeläimelle tyylikkään kampauksen nällystämällä hänen korviaan ja päälakikarvojaan.



Minulla on myös muutama ihan tavallinen pehmolelu ilman vinkuominaisuutta: lapsuudenkodistani kasvattaja-Tuulalta saatu pieni valkoinen nalle sekä Ikean pupu, jota mamma kehuu huippukestäväksi pehmoksi, sillä en ole saanut siihen aikaiseksi jäljen jälkeä.


Kaikista parhaita (Loofan lisäksi siis) ovat vingulliset pehmot. Ne ovat tasaisen kestäviä suosikkejani: Eija-tädiltä joululahjaksi saatu Käärme, Pesukarhu (mamma ja pappa aina kiistelevät siitä, mikä tämä eläin on, mutta pesukarhuksi se kuitenkin on nimetty), Eija-tädin koirilta peritty Kurre, Saija-tädiltä lahjaksi saatu Possu sekä mammalta ja papalta saatu syntymäpäivälahja Ankka-vinkumatto.





Lisäksi lelukoristani löytyy valikoima palloja...


... sekä vaaleanpunaisia tohveleita kaksi kappaletta, ja pururengas.


Kaiken kaikkiaan lelukorissani on aika paljon kaikkea kivaa! Huomatkaa, kuinka olen uudelleenmuotoillut korini ulkoasua hieman mieleiseeni suuntaan:


Tästä postauksesta intoutuneena taidankin mennä moikkaamaan keltaista pötkylää tai possu possulaista!

2 kommenttia:

  1. Onpa sulla lelusia. Noista on vara valita. Varsinkin se nällystetty öttiäinen oli mun mieleinen :D

    Tota noin niin, vähänkö olit modifoinut lelukoppaas. Mä yritin samaa makuukopalleni, mutta äippäkehveli nosti kopan kaapin päälle. Haljua...

    VastaaPoista
  2. Mamma sanoo, että leluja on vähän liikaakin, ja aina välillä se yrittää kerätä ne takas laatikkoon. Mutta mullakin on oikeus sisustaa, joten levitän ne sitten taas ympäriinsä, se on kivaa, kun kaikkialla on joku lelu odottamassa!

    Mäkin tykkään Pulloeläimestä!

    VastaaPoista

Jätäthän minulle virtuaalirapsutuksia tai muuten vain terveisiä käynnistäsi!