Meillä kävi eilen vieraita, kun Riikka sekä Taavi-koira saapuivat moikkaamaan meitä turkulaisia. Taavi aluksi oli hiukan hämmentynyt, kuulemma leikkii yleensä vain isojen koirakavereiden kanssa, mutta pian tein selväksi, että olen ihan kelpo kaveri ja aito koira, vaikka olenkin aika pieni!
Siitä se leikki sitten alkoikin...
 |
| Meillä on aika lämmintä. En kuitenkaan ole hikinen, vaan kuolainen. |
 |
| Auts, jäin jumiin... |
 |
| Saisinko kaadettua Taavin puskemalla... Ai en, olenkin hänen kainalossaan. |
 |
| Ollaan me aika julman näkönen parivaljakko! |
 |
| Moi! |
 |
| Taavin ohimarssi vasemmalle... |
 |
| Ja oikealle... |
 |
| Selätys! |
Nyt oonkin aika väsy. Rötkötän lattialla maha täynnä sikanautajauhelihaa, jolla mamma armeliaasti ravitsi rankan päivän päätteeksi. Taavi oli hirmu kiva tavata, ehdotin juuri mammalle, että tapaisimme pian uudestaan!
Koirakamut on ihan parasta juttua. Taavi on kyl melko iso vonkale. Sitä ei noin vaan saakaan selätettäyä.
VastaaPoista